Faskia: ylihypetettyä biologiaa

Faskia, ylihypetettyä biologiaa?

Vuosikymmeniä sitten faskioilla eli tuttavallisemmin lihaskalvoilla ei ajateltu olevan suurta roolia, joten dissektioissa ne leikeltiin pois tieltä, jotta nähtiin itse pääosan esittäjät, lihakset. Tänä päivänä kuitenkin faskiat ovat kova juttu. Fysioterapeuttien tai hierojien vastaanotolla on miltei mahdotonta olla kuulematta jotain faskioista. ’Onko se lihaskalvohieronta hyvää?’ Näin kysyi eräs tuttavani, jonka hieroja oli tehnyt lihaskalvokäsittelyjä. Tom Mayers toi paljon ajattelemisen aihetta teoksellaan Anatomy Trains, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 2001. Suomeen se päätyi laajemmin vasta kymmenen vuotta myöhemmin kun se suomennettiin ja julkaistiin. Faskioista pidetään monenlaisia koulutuksia ja ne ovat fysioterapeuttien suuressa suosiossa. Seuraavassa tekstissä tarkastelen faskioita ja niiden merkitystä käytännön työssä hieman kriittiseltä näkökannalta.

Mitä on faskia?

Faskialle on monta määritelmää., mutta yhden määritelmän mukaan se on sidekudosta, joka ympäröi lihaksia, verisuonia, hermoja jne muodostaen kolmiulotteisen verkon, jatkumon, joka mahdollistaa kudosten likkumisen toisiinsa nähden. Toinen taas voisi kuvailla faskioita säikeisenä kollageenikudoksena, jotka ovat osa kehon laajaa voiman välityssysteemiä. Jälkimmäisen määritelmän mukaan faskiaaliseen verkkoon kuuluisi septan, nivelkapseleiden ja retinakulumien lisäksi myös nivelsiteet ja jänteet.

Usein kuulee puhuttavan vain faskiasta, mutta kuitenkin faskialla on useita kerroksia. Superficiaalisella eli pinnallisella faskialla tarkoitetaan heti ihon alla olevaa kerrosta ja fascia profundalla eli syvällä faskialla taas pinnallisen faskian alla olevaa kerrosta. Superficiaalinen faskia on kuitenkin ollut keskustelun aiheena ja jotkut tutkijat jakavat pinnallisen faskian vielä useisiin osiin.

Syvä faskia ympäröi lihaksia, muodostaa ’tuppia’ hermoille ja verisuonille, vahvistaa nivelsiteitä ja sitoo kaikki rakenteet yhteen. Syvän faskian paksuus on keskimäärin 1mm ja se koostuu noin 18% kollageenista, 1% elastiinista (elastic fiber)

Koska, elastiinia on syvässä faskiassa niin vähän, ei se luonnollisestikaan voi olla kovin kimmoisaa jolloin se sopii hyvin voiman välitykseen. Myös syvä faskia jaetaan kerroksiin. Faskia profundan ulommainen kerros levittyy ympäri kehoa ja sisempi osa taas yhdistää sen alla oleviin lihaksiin. Raajojen syvä faskia on jatkumo vartalon faskiasta ja se liukuu lihasten pinnalla epimysiymin ansiosta

Kuvankaappaus 2014-4-25 kello 11.00.24

The fascia: the forgotten structure Stecco Carla1, Macchi Veronica1, Porzionato Andrea1, Duparc Fabrice2, De Caro Raffaele1

Viime vuosina faskioihin on liitetty voimakkaasti proprioseptiikka eli asentotunto. Tutkimusten mukaan faskioissa olisi 10 kertaa enemmän sensorisia hermopäätteitä kuin lihaksissa, joten sen tärkeänä tehtävänä olisi asennonhallinta.

Anatomy trains

Monelle tätä tekstiä lukevalle tulee mieleen antomy trains kirja. Kirjan kirjoittaja Tom Myers kuvailee faskioita eri linjojen avulla. Hän jaottelee faskiat pinnalliseen posterioriseen ja frontaaliseen linjaan, lateraalilinjaan, spiraalilinjaan ja syvään frontaalilinjaan. Lisäksi hän erottelee yläraajan linjoista pinnallisen ja syvän frontaalisen linjan sekä pinnallisen ja syvän posterioriseen linjan.

Myersin myofaskiaaliset meridiaanit näyttävät olevan yleisesti varsin hyväksyttyjä, mutta… Anatomy trains jaottelee kehon linjoihin ja kirjan perusteella terapiassa tulisi jollain tapaa seurata linjoja. Jos kaikki kehomme osat ovat yhteydessä toisiinsa miksi seurata vain dissektioilla eroteltuja linjoja toisistaan. Kun katsotaan kehomme eri osia histologisesti ovat ne kaikki samaa jatkumoa. Soluja, kuituja ja ’ground substancea’ (en tiedä suomalaista vastinetta) jne. Faskiantyyppinen kudos muuttuu vain jänteen tyyppiseksi kudokseksi, se edelleen luun kaltaiseksi kudokseksi jne. Nämä voidaan erottaa ainoastaan veitsellä toisistaan. Kun mennään subsellulaariselle tasolle ovat nämä kaikki kuitenkin vain jatkumoa. Miksi seurata vain puukolla eroteltuja linjoja? Koostuuko keho oikeasti linjoista? Kai nämä linjat ovat vain muodikasta tällä hetkellä.

Jos reiden takaosassa on kipua ja anatomy trainsin perusteella minun tulisi seurata vaikkapa pinnallista posteriorista meridiaania. Kuinka ihmeessä esimerkiksi 25 senttimetrin päässä kivusta oleva ’toiminnanhäiriö’ faskiassa voisi mekaanisesti vaikuttaa reiden takaosaan? Faskian voimansiirtokykyä koskevissa tutkimuksissa on todettu ainoastaan muutamien senttimetrien voimansiirto.

Esimerkiksi Vleemingin toimesta tutkittiin gluteusmaksimuksen ja vastakkaisen puolen latissimus dorsin yhdistävää thoracolumbaalista faskiaa. Tutkimuksessa havaittiin, että traktioimalla esimerkiksi latissimus dorsin kaudaalista osaa saatiin aikaan 8-10 senttimetrin liike alaspäin faskiassa.. Kun taas gluteus maksimusta traktioitiin, saatiin aikaan vain 4-7 cm liike. Tämän tutkimuksen perusteella esimerkiksi gluteus maksimuksen toiminnanhäiriön vaikutus latissimus dorsiin vaikuttaa kaukaa haetulta.

Faskian ’vapauttaminen’ tai muokkaaminen

Oletko joskus terapeuttina sanonut asiakkaallesi, että löysäämpä tässä tiukkoja lihaskalvojasi tai onko terapeuttisi sanonut niin? Ainakin minä olen sanonut, luultavasti moni muukin. Markkinoilla on tällä hetkellä monia faskioihin tähtääviä terapiamuotoja. On faskioiden venyttelyä, faskioiden vapauttamista, rullaamista jne eri keinoilla. Faskioiden käyttäytymisestä terapian aikana on tutkittu, eivätkä tutkimustulokset oikein osu kategoriaan ’löysäämpä vähän lihaskalvojasi’. Faskian plastisuutta eli kykyä muovautua on tutkittu kohtuullisesti. Tutkimusten perusteella faskia on hitaasti reagoivaa eikä mahdollista muovata tai muokata faskiaa lyhyellä aikavälillä.

Faskiaan ja sen muokkaamiseen liittyy useita teorioita, yksi vanhimmista teorioista on Ida Rolfin teoria faskian nesteyttämisestä. Tätä kutsutaan thixotofiaksi . Thixotrofiaa voisi verrata esimerkiksi voin käsittelemiseen. Kun voita lämmitetään käsillä tai kohdistetaan siihen mekaaninen paine, se sulaa ja muuttuu pehmeämmäksi. Thixotrofia on todistettu olemassa olevaksi mekanismiksi faskioissa pitkällä aikavälillä, mutta lyhyellä aikavälillä sen olemassa olosta ei ole mitään näyttöä. Ida Rolfin kehittelemä tekniikka, ’rolffaus’ on yksi suosituista myofaskiaalista tekniikoista. Rolffauksen vaikutusta on tutkittu anestesiassa, jolloin keskushermosto saadaan ’pois pelistä’. Tutkimuksissa rolffauksella ei saatu mitään mekaanista vaikutusta. Jos mekaanisella paineella saataisiin aikaan faskian venyminen, olisi se tapahtunut kun neuraalinen vaste blokattiin anestesialla. Vaikka manuaalisella terapialla saataisiinkin aikaa thixitrofia, niin sen vaikutus kestäisi vain muutamia minuutteja, jonka jälkeen substanssi muuttuisi takaisin geelimäiseksi. Pysyvästä vaikutuksesta teorian tasolla voi siis vain haaveilla.

Toinen faskioihin vahvasti liittyvä teoria on piezosähköisyys. Piezosähköllä tarkoitetaan yksinkertaistettuna tilannetta, jossa ulkopuolelta tuleva paine luo korkean sähkövirran, mikä stimuloi fibroplasteja, joka saa aikaan kollageenisäikeiden määrän lisääntymisen. Samankaltainen prosessi on todistettu luun murtumien jälkeen ja haavan paranemisessa. Näyttää kuitenkin siltä, että tämäkin prosessi on liian hidas selittämään manuaalisen terapian lyhyen aikavälin muutoksen faskiassa.

 

Faskian venyttäminen ja sen avulla saatavat pituuden muutokset ovat ongelmallisia. Pysyvän pidentämisen aikaansaamiseksi kollageenisäikeisiin tulee kohdistaa erittäin voimakas venytys, jotta saadaan aikaan 3-8% pituuden muutos säikeissä, joka aiheuttaa myös kudosten repeytymistä yhdessä tulehdusreaktion kanssa ja muita sivuvaikutuksia. Esimerkiksi iliotibiaalikalvojänteen pysyvä pidentyminen vaatii yli 60 kilon voiman tai yli tunnin venytyksen, jotta kudokseen ei syntyisi vaurioita ja tulehdusta. Pysyviä muutoksia voidaan saada myös rikkomalla yksittäisiä kollageenisäikeitä, jonka seurauksena syntyy tulehdusreaktio ja kudoksen uudelleenrakentuminen. Eräiden tutkimusten mukaan kollagenisäikeiden rikkoontuminen saataisiin aikaan vasta 24-115kg voimalla, joten näyttää, että perinteiset hitaat pehmytkudosmanipulaatiotekniikat eivät aiheuta riittävän suurta voimaa kudokseen, jotta aiemmin kuvattu sykli tapahtuisi.

Faskian muokkaamisesta tehty matemaattinen malli toteaa faskian muovaamisen manuaalisella terapialla olevan mahdotonta. Terapeuttien palpoimalla tuntemat muutokset kudoksissa johtuvat todennäköisesti vain refleksiivisistä muutoksista. Eri terapiamenetelmät voivat stimuloida faskiaalisia mekanoreseptoreita ja saada aikaan tonuksen laskun, jonka terapeutti voi tuntea palpoimalla.

Kuvankaappaus 2014-4-25 kello 10.57.50

 

Loppupäätelmät

Faskioista ei ole mitenkään yhteneväistä kuvausta, joten sen kuvaileminenkin on hieman hankalaa. Olisi hienoa, jos faskian määritelmästä päästäisin yhteisymmärrykseen. Entä jos puhuttaisiinkin ennemminkin yhdistävästä kudoksesta tms kuin faskiasta?

Näyttää vahvasti siltä, ettei faskioilla ole paljoakaan tekemistä joka päiväisen työn kanssa, tai vaikka olisikin, niin sen muovaaminen käsin näyttää mahdottomalta lyhyellä aikavälillä. Faskia on kuitenkin erittäin mielenkiinoista biologiaa ja mielenkiinnolla odotan mitä uudet tutkimukset tuovat tullessaan. Tieteellisen näytön pohjalta terapeuttien ei ole syytä olla faskioista mitenkään haltioissaan tai tehdä faskiasta terapian kohdekudosta. Kuitenkin olemassa olevat ’faskiatekniikat’ ovat varmasti hyviä, mutta niiden vaikutusmekanismit eivät ehkä ole sitä mitä kuvitellaan. On kuitenkin syytä seurata esimerkiksi Vleemingin, Guimbertauen, Schleipin, Steccon ja Langevinin uusia tutkimuksia, jotta ajantasaisuus faskioista säilyy.

Referenssit

Vleeming, Pool-GOudzwaard, Stoeckart, Windergen, Snijers. The posterior layer of the thoracolumbar fascia. Its function in load transfer from spine to legs. 1995.

Inhagram Paul. Does Fascia matter?

Myers Tom. Anatomy Trains

Myers Tom. Can Fascia stretch?

Myers Tom. Fascial Fitness: Training In The Neuromyofascial Web.

Sanvito Alice. If we cannot stretch the fascia, what we are doing?

Stecco Carla etc. The fascia: the forgotten structure 2011.

Van Wingerden etc. Stabilization of the sacroiliac joint in vivo: verification of muscular contribution to force closure of the pelvis. 2004

Schleip R. etc. What is ‘fascia’. A review of diferent nomenclatures. 2012

Lehman G. Fascial neurobiology: an explanation for possible manual therapy treatment effects.

Schleip R. Training principles for fascial connective tissues: Scientific foundation and suggested practical applications. 2012

Findley T-W. Fascia research: What do we know and implications for the practicing therapist. 2011

Wendel-Smith C-P. Fascoa: an illustrative problem in internationaö terminology. 1997.

Benjamin M. The fascia of the limbs and back- a review 2008.

Hardgrove T. Fascia under the microscope

Simmonds N etc. A theoretical framework for the role of fascia in manual therapy.2010

Chaudhry  H. Etc.  Three-Dimensional Mathematical Model for Deformation of Human Fasciae in Manual Therapy. 2006.

 

 

 

 

Mainokset

One comment

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s